| Matkakertomus kesänpäättäjäisviisivuotismuistelomökkireissulta |
Automatka pohjoiseen sujui melko nopeasti ilman yllätyksiä, ja Kalle oli saanut (tai tarkemmin sanoen ottanut) tärkeän pohjustustehtävän Tommin ja Tanen huolehtiessa ajamisesta. Matkan ainoa suurempi ongelma tai probleema kohdattiin puoli kymmeneltä, kun oli valittava joko Tampere tai Hervanta, koska moottoritiellä u-käännöksen tekeminen oli kovin laitonta ja vaarallista. Valitsimme pienemmän pahan, kaahasimme Tampereen ohi ja selvisimme pahemmin infektoitumatta Etelä-Pohjanmaalle Lapualle, josta tarkoitus oli hakea matkan toiseksi tärkein elintarvike, eli Liha. Perille saavuttuamme Kalle antoi matkan ensimmäiseksi viralliseksi pohjalukemaksi 1.2 promillea, joskin jo tässä vaiheessa alkoivat epäilymme mittarin luotettavuudesta. Tampereen jälkeen remmiin liittynyt Tommi puhalsi 0.4 promillea. Tässä vaiheessa olimme siirtyneet jo perjantain puolelle, joten alkuperäisistä suunnitelmista poiketen päätimme jäädä Lapualle yöksi ja jatkaa matkaa aamulla.
Kauppamatkan ja mutkikkaan pakkausoperaation jälkeen matka kohti mökkiä alkoi. Koska ajoaikaa oli sentään melkein tunti, aloimme pelata 'bongaa traktori'-peliä, jossa jokaisesta havaitusta traktorista tai puimurista sai ensimmäinen havaitsija 15 pistettä. Noh, 15 pistettä oli kovin hankala määrä, joten tyydyimme laskemaan vain lukumäärän. Ja koska kilpailu oli kovin epäreilu (Tommi ajoi ja Tane ei nähnyt takapenkiltä kunnolla), päätimme laskea vain yhteenlasketun määrän.
Yhteismäärä havaittuja traktoreita ja puimureita tunnin ajomatkan aikana oli lähes 300. Lähes kolmesataa!
Saavuimme mökille 13.03 ja purimme auton ja matkalaukut. Koska ketään ei erityisemmin napannut tehdä mitään kovin rasittavaa, aloimme nautiskella viinaa ja pelata neo-lämää. Hetkittäin näläntunne karkoitettiin ruisleivällä ja kananmunilla.
Kello 18 tehtiin perjantain ensimmäinen mittaus, kunhan pitkän aherruksen jälkeen olimme saaneet patterit vaihdettua alkometriin. Mittari näytti kaikille noin 0.5 promillea, joten olimme vasta aloittelemassa. Palasimme viinan ja pelien pariin, mutta pistimme myös Lihaa uuniin paistumaan ja aloimme lämmitellä saunaa.
Kymmenen aikoihin söimme illallisen, joka ei ehkä ollut gastronomian hehkutus joskin ihan syötävä. Alunperin suunnitellusta 2. mittauksesta piti luopua, koska kukaan ei suostunut pitämään vartin taukoa pämppäämisessä, joten siirryimme saunomaan pariksi tunniksi. Sauna oli kuuma joten tulimme sieltä pois. Saunan jälkeen puoli yhdeltä tehtyjen mittausten mukaan hommat olivat nyt hyvällä mallilla: Kalle puhalsi mittarin asteikon loppuun asti (1.5 promillea) ja Tane ja Tommi kumpikin 1.4. Siirryimme pelaamaan typerää korttipeliä nimeltä bismarck ja soitimme häirikköpuheluita Lasun bileisiin.
Puoli kolmen aikoihin väki alkoi olla jo sen verran ryytynyttä, että siirryimme koisimaan. Viimeissä mittauksessa Kalle oli tipahtanut jo 1.2 promilleen, mutta Tane ja Tommi sentään puhalsivat mittarin asteikon täyteen, Tommi vielä oikein kohinalla.
Yhdentoista aikoihin saimme tarkemmat tiedot Viljon saapumisesta Vaasaan, joten puoli kahdeltatoista nousimme veneeseen, tarkoituksena hakea Viljo meriteitse. Kuitenkin välittömästi merelle päästyämme alkoi sataa, joten emme edes kerinneet käynnistää moottoria ennenkuin piti palata ja lähteä sen sijaan matkaan autolla. Automatkalla onneksi pystyi nauttimaan paremmin alkomahoolia.
Muutaman spiraalin jälkeen löysimme Viljon Vaasan Mäkkäristä ja lähdimme takaisin kohti mökkiä, iskien lappari-sixpackin Viljon käteen. Matkalla kävimme myös ostamassa grillihiiliä (joita myytiin Tommille ruotsiksi, go figure) ja näimme hirven seisoskelemassa parin metrin päässä tiestä. Viljo oli myös hoitanut tärkeän lisätilauksemme Alkosta, joten loppuviikonlopun juomatilanne tuntui olevan kunnossa. Mökille palattuamme mittarilukemat olivat Tanelle 0.4 ja Kallelle 0.1. Viljo oli vasta päässyt vauhtiin eikä suostunut puhaltamaan ja Tommi oli ollut kuskina.
Iltapäivä sitten sujui ensin The Great Khan Gamen parissa (ok, Viljo nukkui, oli kuulemma ollut perjantaina ryyppäämässä) ja sen jälkeen alkoi grillailu. Aamulla tehty marinaadi oli ehkä hiukkasen liian hunajaista, mutta kaikki liha meni helposti alas, ja olihan sitä auttamassa riittävät ruokajuomat. Puoli kahdeksalta tehdyssä mittauksessa Tanella oli jo 1.4 promillea, Viljolla 1.1 ja Tommilla 0.3 Kalle ei onnistunut saaman neulaa edes värähtämään, mutta tämä oli pakko pistää puhallustekniikoiden pariin, sillä sitä miestä ei kyllä olisi voinut rattiin päästää.
Ruokalevon ja -pelien jälkeen siirryttiin jälleen saunan puolelle pariksi tunniksi. Saunan jälkeen mitattiin jälleen, ja mittari paikkui Tanelle ja näytti Tommille 1.3. Kallen mittaus sai tällä kertaa viisarin heilahtamaan, mutta se jäi 0.3:een jostain syystä. Eikun lisää juotavaa.
Koska bismarck oli tyhmä ja typerä ja lisäksi 3 hengen korttipeli, täksi yöksi piti keksiä muuta. Joten pelasimme bridgea. Ja pidimme mielenkiintoisia keskusteluja kaikenmaailman asioista, joita ei kirjattu matkakirjaan. Kolmen aikoihin puhallin vaikutti kovasti rikkinäiseltä, kukaan ei saanut siihen järkeviä tuloksia eikä kukaan ylipäätään jaksanut puhaltaa. Tane nyt sai mittarin yhä paukkumaan ja Viljo sai 0.9. Ja bridge jatkui.
Kello 5 aikoihin alkoi meno ryytyä jo niin pahasti, että oli loppumittauksen aika ja nukkumaan. Viljo ja Tane 1.5:ssä (tai yli asteikon), Kalle ja Tommi 1.2:ssa.
Koska eilinen saaristoajelu jäi väliin, tällä kertaa kello 12:20 pääsivät Tommi, Tane ja Kalle ajelemaan merelle. Tapansa mukaan Viljo jäi kärsimään ja kuolemaan mökille. Yhden aikoihin väen palattua mereltä alkoi loppusiivoilu ja lopppujen perunoiden ja lihan paistaminen levyllä. Ja tavalliseen tapaan se rasvaisin ja epäterveellisin ruoka oli kaikkein parasta. Ja Viljo vain nukkui ja valitti. Onneksi Twisted Sister soi koko päivän.
Kello 16.12 pääsimme vihdoin matkaan kohti etelää ja sivistystä. Kello 16.24 ohitimme ensimmäisen traktorin, ja Tampereen ohi ei meinannut (taaskaan) päästä mitenkään, sillä jouduimme 5 kertaa akaisin Tampereen alueelle kun vain yritimme ohittaa sen. Kello 19:51 näimme 'traktoreilla ajo kielletty'-kyltin, joten tiesimme, että sivistys oli lähellä. Loppumatkalla tyydyimme pelaamaan 'bongaa liiskaantunut söpö karvainen pikkueläin moottoritieltä'-peliä, jossa loppusaldo oli noin 15 kappaletta, kun laskimme mm. yhden alle jääneen linnun (kun kerran oli niin tyhmä, että oli jäänyt jonkun auton alle). Kello 21:02 Kalle laski jalkansa Helsingin kamaralle.