Myrskyä ja roikkuvia pilviä matkan varrelta.
Pakenimme Pisan kesähelteitä Italian ja Sveitsin rajalle Cervinia/Zermattiin, jonka kesärinteet avattiin 5.7.
Myrskyä ja roikkuvia pilviä matkan varrelta.
Sandaalit vaihtuvat monoihin.
Cervinian puolella lumen syvyys oli hieman heikko.
Jälleen Italian ja Sveitsin rajalla. Eipä täällä kovin paljon
eroa ole siihen kuin millaista oli muutama kuukausi sitten.
4 km. Taustalla Matterhorn, toinen kesäaluuen huippu ja
nyppylä, jonne pitkin päivää vaelsi pitkät jonot vuosikiipeilijöitä
(kameran tarkkuus ei riitä muurahaisjonojen kuvaukseen)
Tero alueen loistavassa parkissa ja alueen
virkistäytymiskeskus. Rammsteinia, Red Hot Chili Peppersia,.. menoa
oli.
Tauolla 4 euron kokispullo kädessä.
Hississä ei ollut niin täyttä kuin keväällä. Tämän
jälkeen heinien keskellä ensimmäisen päivän päätteeksi.
Keväällä suosimamme off-piste -metsäalue oli myöskin
vähälumisessa tilassa.
Pysähdyimme kohisevan vuoristopuron rannalle pizzalle.
Aurinkokello oli talviajassa.
Breuil-Cervinian pääkatu ja punainen Luciferimme (auton virallinen
väri)
Parin kilometrin vaikutus.
Illalla kiersimme vähän katselemassa vuoristolampia ja -koskia.
Paikallinen lohilampi ja punaniskojen kokoontumispaikka
maalitauluineen.
Sunnuntaina aamulla oli kunnon "jono" hissiin koska toisessa hississä
oli ankkurit solmussa ja meni hetki, ennenkuin saivat sen
korjattua. Jonon muodostumiseen toki auttaa se, että
Manner-Eurooppalaiset eivät oikein uskalla mennä tuntemattomien kanssa
hissiin. Half-pipessä oli kuhinaa heti aamusta vaikka jäässähän se
oli.
Railoja ja luolia. Off-piste ei tullut kysymykseen.
Tero tulossa hisseille ja Kalle parkissa - hyvin on airia ja
lauta taipuu. Monta methodia, indya, mutea ja 180:sta,
joku päivä kuvien ajoituskin onnistuu.
Kolmannessa kuvassa Tero
nauttimassa raikkaasta vuoristoilmasta, taustalla Plateau Rosa.
Lämpötilat keskipäivällä kohosivat siihen malliin että vähensimme
vaatteemme paremmin siihen sopiviksi.
Tero pipessä. Aiemmin tuli paremmin airia, kuvaaja ei vaan ollut
paikalla.